Arktiset tulet -hankkeen taustalla roihuaa opiskelijoiden ammattitaito ja innostus

Pohjoisen kulttuuri-instituutti tarjoaa uuden tavan oppia

Idea Laestadiuksesta kertovasta dokumentista syntyi professori Juha Pentikäisen ja ohjaaja-professori Hannu Kahakorven keskusteluista. Juha Pentikäinen on monitieteellinen tutkija ja kiinnostunut erityisesti puhuttujen kielten historiasta, uskonnoista ja kulttuurista. He pitivät 2011 Torniossa kansainvälisen seminaarin, jossa käsiteltiin Lars Levi Laestadiuksen elämää paitsi herätysliikkeen isänä myös monipuolisena tiedemiehenä. Seminaarissa julkaistiin Pentikäisen ja dosentti Risto Pulkkisen toimittava uusi täydellinen laitos Laestadiuksen teoksesta Lappalaisen mytologian katkelmia, johon oli koottu kaikki Laestadiuksen vuosina 1840-45 kirjoittamat mytologiat suomeksi. Hannu Kahakorpi on ohjannut myös Laestadiuksesta kertovan dokumentin Yksi elämä, seitsemän profiilia.

Molemmat toimivat professoreina Pohjoisen kulttuuri-instituutissa, jonka tavoitteena on usean koulutusasteen välinen yhteistyö Pohjois-Suomessa. Instituutti kehittää ja koordinoi eri koulutusasteiden taide- ja kulttuurialojen opiskeluja ja tavoitteena onkin laaja-alainen alojen yhdistäminen ja koulutuksen aseman vahvistaminen.

Pohjoisen kulttuuri-instituutin toiminnassa on lähdetty liikkeelle organisaatioiden yhteistyön ja opinportaiden järjestämisestä. Toimintasuunnitelmassa todetaan selkeästi, että instituutin toiminta- alue on Barents, ja tässä vaiheessa on tärkeää verkottuminen sekä kansainvälinen yhteistyö. PKI:n toiminnan tavoitteena on arktisen alueen synkronisoitu elokuva- ja tv-tuotannon kehittäminen, professori Hannu Kahakorpi kertoo.

Kulttuuri-instituutti tarjoaa täysin uudenlaisen tavan oppia. Taiteen luonne on muuttunut yksilökeskeisyydestä kohti tuotanto- ja tiimityötä. Suuri osa nykytaiteesta tuotetaan erilaisissa tiimeissä. Tekninen osaaminen on jakautunut erityisosaamisen alueisiin, joita kaikkia tarvitaan hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Ammattimaisia osaajia pyritään kouluttamaan tuotantotiimeissä, jossa oma ammattiosaamisen alue opitaan käytännön työssä. Samalla luodaan innostavia, laadukkaita ja ulospäin näkyviä taiteellisia tuotteita.

Pohjoisen kulttuuri-instituutin ytimen muodostavat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimiala ja Ammattiopisto Lappian kulttuurialan koulutus.

Pohjoisen kulttuuri-instituutin verkostokumppaneina toimivat Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutti, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, Saamelaiskulttuurikeskus, Barentsin alueen kulttuurin oppilaitokset, pohjoisen kulttuuriperinnön muistiorganisaatiot sekä muut Lapin kulttuurialan toimijat ja kulttuuripalvelujen käyttäjät.

Arktiset tulet -elokuva yhdistää kolmen eri koulutusasteen osaamisen

Ensimmäinen projektioppimista tukeva hanke on Arktiset tulet -dokumenttielokuva, joka yhdistää oppilaitosten osaamisen ja kehittää jatkoa varten koulujen yhteistyömalleja. Projektin avulla oppilaat pääsivät kehittämään oman alansa osaamista ammattiopistotasolta aina yliopistoon asti. Elokuva teki myös koulutushistoriaa, sillä useiden koulutusasteiden yhteistyössä toteutettu elokuvaproduktio on ainutlaatuinen Suomessa kuin maailmallakin.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat vastasivat elokuvan ohjauksesta, tuotannosta ja kuvauksesta.

Opiskelijat saivat vapaat kädet tehdä omannäköisensä elokuvan ja toimia heille annetuissa rooleissa. Ratkaisut sai tehdä itse, mutta ohjaava opettaja oli mukana neuvomassa ja auttamassa, elokuvan ohjannut Gretta-Garoliina Sammalniemi kertoo.

Esituotantoon ja käsikirjoitusvaiheeseen käytettiin ammattituotantoa enemmän aikaa, ohjaava opettaja Timo Puukko valmisteli käsikirjoitusta ja tuotantoa vuoden päivät yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lapissa ja Ranskassa käytiin opiskelijoiden kanssa kurssien puitteissa esituotantomatkalla, joka ei silloin vielä velvoittanut opiskelijoita mihinkään. Moni innostui projektista juuri noilla matkoilla.

Tuotantoryhmä alkoi pikku hiljaa hahmottua ja käsikirjoitusta hiottiin Marmier Xavierin kirjoittaman Pohjoinen maa 1800-luvun Lappia ja Suomea ranskalaisin silmin -teoksen pohjalta. Välillä oli epäselvyyksiä minkälaisena henkilönä elokuva Lars Levi Laestadiuksen esittää. Lopulta elokuva kertoi Ranskan kuningas Ludvig Filip I lähettämien La Recherche -retkikuntien tieteellisistä tutkimusmatkoista Lappiin vuosina 1838–39. Retkikunnat saivat oppaakseen kirkkoherra Lars Levi Laestadiuksen, joka omilla tieteellisillä aineistoillaan täydensi ranskalaisten Lapissa tekemiä tutkimustöitä. Ranskalaiset tilasivat Laestadiukselta lappalaisten historian, josta kypsyi Laestadiuksen vuosina 1840–1845 kokoama Lappalaisten mytologian katkelmia. Tästä arvokkaasta yhteistyöstä kuningas Ludvig Filip I palkitsi Laestadiuksen Ranskan kunnialegioonan ristillä 1841.

Ammattiopisto Lappian opiskelijat tekivät Lapin Yliopiston opiskelijoiden suunnitelmien pohjalta puvut ja lavasteet. Ammattiopiston opiskelijat olivat mukana erilaisissa tuotannon tehtävissä ja kuvaaja- assistentteina.

Itse toimin pääkuvaajana ja minulla oli ammattiopistosta kolme kamera-assistenttia, elokuvan kuvannut Tero Saikkonen kertoo. – Kaikilla oli kuvauksissa selvät sävelet, kun työroolit ja ryhmät oli jaettu etukäteen.

Kansainvälistä osaamista jo kouluaikana

Elokuvan kuvaukset alkoivat vuoden 2011 syyskuun alussa Tervolan kotiseutumuseossa. Tuotantoryhmä kiersi parin viikon aikana kahden minibussin, asuntoauton, henkilöauton ja pakettiauton voimin Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappia. Maisemat olivat upeat ja jylhät, mutta pitkät kuvauspäivät ja vaihtelevat sääolosuhteet rasittivat kuvausryhmää.

Kuvauspäivät venyivät jopa kaksitoistatuntisiksi, mutta opiskelijat onnistuivat suhtautumaan kuvauksiin ammattitaitoisesti väsymyksestä huolimatta, elokuvan tuottaja Matti Malinen kertoo.

Pieni osa tuotantoryhmästä pääsi kuvaamaan Ranskaan apunaan Versailles´n yliopisto. Opiskelijat pääsivät tutustumaan Versailles´n ullakon aarteisiin.

Siellä säilytetään mm. maalaukset, jotka olivat dokumentissa merkittävässä roolissa, mutta minne on normaalisti turisteilta pääsy kielletty, elokuvan puvustajana ja lavastajana toiminut Jaana Isokangas Lapin yliopistosta kertoo.

Elokuvan ensimmäinen versio valmistui Lars Levi Laestadiuksen kuoleman 150-vuotisjuhlavuoden seminaariin. Maailman ensi-ilta pidettiin Pariisissa 16.11.2011 juhlavuoden kunniaksi. Suomen virallinen ensi-ilta pidettiin 19. tammikuuta Helsingissä elokuvateatteri Andorrassa. Elokuva on myös esitetty Suomen Saksa-instituutissa Berliinissä.